EN 388 ja viiltosuojaluokat — mitä merkinnät oikeasti tarkoittavat
Jos et ole ikinä ostanut tai pitänyt kädessä viiltosuojahanskaa, tämä opas on sinulle. Käydään läpi, mitä hanskan tuotemerkinnässä lukeva koodi (esimerkiksi "4X12F") oikeasti tarkoittaa — ilman ennakko-oletuksia.
Hanskan tuotemerkinnässä näkyy kirjain A–F. Se kertoo suoraan kuinka paljon voimaa tarvitaan hanskan leikkaamiseen poikki: A on heikoin, F on tällä hetkellä vahvin. Kun vertailet kahta hanskaa, katso ensin tätä kirjainta.
Kaikki viiltosuojahanskat testataan samalla eurooppalaisella standardilla, jonka nimi on EN 388. Standardi on käytännössä lista kokeita, jotka mittaavat kuinka hyvin hanska kestää hankausta, viiltoa, repeämistä, pistoa ja tarvittaessa kuumuutta tai iskuja. Tulos kirjoitetaan hanskan tuotemerkintään lyhyenä koodina, esimerkiksi "4X12F" — seuraavaksi puramme sen auki merkki kerrallaan.
1. Koodin kuusi kohtaa — mitä ne tarkoittavat
Koodissa on aina sama järjestys. Osa hanskoista käyttää vain osaa kohdista, jos jotain ominaisuutta ei ole testattu tai se ei koske kyseistä hanskaa:
- 1. merkki (Hankaus, 0–4): kuinka monta kertaa hanskaa pitää hangata karkeaa pintaa vasten ennen kuin siihen tulee reikä. Isompi numero on parempi.
- 2. merkki (Vanha viilto, 0–5 tai "X"): pyörivä terä vedetään materiaalin yli toistuvasti. Jos näet kirjaimen "X" tässä kohdassa, se tarkoittaa että terä itse tylsyi testin aikana — ei sitä että hanska olisi heikko (lisää tästä seuraavassa osiossa).
- 3. merkki (Repäisy, 0–4): kuinka paljon voimaa tarvitaan materiaalin repäisemiseen kahtia.
- 4. merkki (Pisto, 0–4): kuinka paljon voimaa tarvitaan esimerkiksi naulan tai piikin lävistämiseen.
- 5. merkki (Uusi viilto, A–F): tämä on se kirjain johon kannattaa luottaa — A on heikoin, F on tällä hetkellä vahvin.
- 6. merkki (Isku, "P", jos testattu): esiintyy vain osassa hanskoista, yleensä silloin kun kämmenselässä on erillinen isku- tai rystyssuoja.
2. Miksi kohdassa 2 näkyy joskus "X" eikä numero?
Vanhassa viiltotestissä pyörivä terä leikkaa materiaalia yhä uudelleen, ja tulos kertoo montako kertaa terä ehtii kiertää ennen kuin materiaali leikkautuu poikki. Ajattele sitä kuin leikkaisit samalla veitsellä satoja kertoja samaa kangasta — lopulta veitsi itse tylsyy. Juuri näin käy tässä testissä nykyaikaisille, todella kestäville materiaaleille: terä tylsyy ennen kuin materiaali antaa periksi, jolloin testi ei enää mittaa materiaalia vaan omaa tylsynyttä veistään. Kun näin käy, laboratorio merkitsee kohdan "X":llä sen sijaan että antaisi harhaanjohtavan numeron — ja siirtyy kohdan 5 tarkempaan testiin.
3. Uusi testi (kirjain A–F) — tätä kannattaa katsoa
Uudessa testissä suora terä vedetään materiaalin yli vain kerran, ja voimaa kasvatetaan koko ajan kunnes 20 mm matka leikkautuu poikki. Koska terää ei käytetä uudelleen ja uudelleen, se ei ehdi tylsyä — tulos on siis luotettava mittari riippumatta siitä kuinka kestävästä materiaalista on kyse. Tulos muutetaan kirjaimeksi:
| Kirjain | Tarvittava voima | Esimerkiksi tyypillinen käyttö | Meiltä löytyy |
|---|---|---|---|
| A | vähintään 2 N | Kevyt käsittely, ei terävää materiaalia | — |
| B | vähintään 5 N | Kevyt-keskiraskas yleiskäyttö | — |
| C | vähintään 10 N | Yleiskäyttö ulkona, esim. talvipartiointi | Kinetixx X-Viper |
| D | vähintään 15 N | Keskiraskas käsittely, teräviä reunoja | Authorities Gear Musta |
| E | vähintään 22 N | Raskas käsittely, terävät metallireunat | — |
| F | vähintään 30 N | Vaativin käyttö: veitset, lasi, etsintätyö | Rostaing Black Tactic, Guide C.P.N |
Voima-arvot ovat standardin viralliset vähimmäisluvut. Käyttökohde-sarake on meidän oma, yleistajuinen havainnollistus — ei standardin virallinen vaatimus, vaan suuntaa antava esimerkki.
4. Entä jos tuotemerkinnässä on myös EN 407?
Osassa taktisista hanskoista, esimerkiksi Kinetixx Hadrianissa, EN 388:n rinnalla näkyy toinen merkintä, EN 407. Se on kokonaan eri standardi kuumalta suojautumiseen — mittaa muun muassa sitä, kuinka kuumaa pintaa hanska kestää ennen kuin käyttäjä tuntee kipua. Hadrianin kosketuslämpö-luokka 4 tarkoittaa että hanska kestää poikkeuksellisen kuumia pintoja, hyödyllistä esimerkiksi kuumentuneen asekaluston käsittelyssä. Tämä on siis lisäominaisuus viiltosuojan päälle, ei sen korvaaja.
Sertifioiduissa testauslaboratorioissa uuden testin terää liikutetaan ja sen leikkuuvoimaa kasvatetaan tarkoilla mittalaitteilla, käytännössä Newtonin murto-osan tarkkuudella. Juuri tämä tarkkuus tekee kirjainluokista (A–F) vertailukelpoisia eri laboratorioiden ja valmistajien välillä — tulos ei riipu siitä kuka testin tekee tai millä koneella.
Pieni historian siivu lopuksi: keskiajalla sotilaat ja teurastajat suojasivat käsiään rengaspaidalla — haarniskalla, joka oli punottu tuhansista pienistä metallirenkaista. Sama perusidea elää yhä tänään: osa viiltosuojahanskoista käyttää ohutta teräslankaa kudottuna kuituun. Ero on siinä, että nykyinen versio painaa muutaman gramman haarniskan sijaan muutaman kilon.
